Sen sijaan kvanttisysteemit toimivat toisella tavalla: kvanttihiukkanen voi löytyä mäen toiselta puolelta, vaikka sillä ei olisi riittävää energiaa mäen ylitykseen. Tämä kuvaus on vain analogia: vaikka se onkin hyödyllinen tunneli-ilmiön visualisoinnissa, sillä on kaikille kvantti-ilmiöitä selittäville analogioille tyypillisiä ongelmia. Meidän on muistettava, että analogiat ovat vain yritys yhdistää jotain meille tuntematonta johonkin tutumpaan, joka on lähempänä päivittäisiä kokemuksiamme.

Täsmällisempi näkökulma on, että tunneloituminen on yksinkertaisesti seurausta superposition olemassaolosta sekä mittauksen vaikutuksesta superpositioon (katso Questin kohdat superpositio ja mittaus). Jos kvanttisysteemi on potentiaalivallin eri puolilla sijaitsevien tilojen superpositiossa, systeemin paikkaa mitatessa on nollasta poikkeava todennäköisyys havaita se kummalla tahansa puolella. Vaikka systeemi alun perin olisi yhdellä puolella vallia, eikä sen energia riittäisi vallin ylitykseen, sen kvanttitila voi kehittyä tällaiseksi superpositioksi, jolloin systeemi voidaankin yllättäen havaita toiselta puolelta vallia.

Jos olet kiinnostunut tunneloitumisen matemaattisesta kuvauksesta, jatka Opi-osioon, jossa tunneloituminen esitetään aaltofunktion avulla. Tämä auttaa ymmärtämään monenlaisia fysiikan ilmiöitä ja sovelluksia, joissa tunneloituminen on merkittävässä roolissa.